Sananlaskuja

"Aikainen lintu madon nappaa" ja muita suomalaisia sananlaskuja, joista osa on peräisin muualta maailmalta ja esim. Raamatusta. Osassa sanontoja on myös niiden selitykset.

Katso myös sivun lopusta kiva kirjavinkki sananparsien ystävälle!

• Aamu on iltaa viisaampi.
  * Suurta päätöstä tehdessä tai pulmaa ratkaistessa on hyvä nukkua yön yli, ja miettiä asia kerran vielä seuraavana aamulla. Lepo virkistää ja asiat jäsentyvät aivoissa yön aikana usein kohdalleen.
• Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys.
  * Kauhavalainen sanonta, että jos nukkuu pitkään, ei siitä talonpidolle hyvä seuraa.
• Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää. Tai: Aamun torkku, illan virkku - se tapa talon hävittää.
  * Agraariyhteiskunnan aikaan oli aamulla noustava aikaisin ruokkimaan eläimet. Näin säilyi talossa järjestys ja asiat tulivat hoidettua ajallaan.
• Ahkeruus kovan onnen voittaa.
• Aidan takana ruohokin on vihreämpää.
  * Jossain toisaalla asiat näyttävät aina olevan paremmin tai houkuttelevampia.
• Aikainen lintu madon nappaa.
  * Se joka ehtii ensimmäisenä paikalle, saa parhaat mahdollisuudet ja saaliit.
• Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston.
  * Kannattaa toimia nopeasti, mutta ahneus kostautuu.

• Aikansa kutakin, sanoi pässi, kun päätä leikattiin.
  * Kun jokin asia on loppuun käsitelty tai tilanne ohi, eikä sille voi tehdä enää mitään.
• Alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo.
  * Asioiden aloittaminen on haastavaa, mutta lopulta kaikki tulee valmiiksi ja voidaan olla tyytyväisiä.
• Antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan.
  * Ilmaisee valmiutta ottaa koettelemukset ja elämä vastaan sellaisena kuin se on tullakseen. Pienistä vastoinkäymisistä ei hätkähdetä.
• Auta miestä mäessä, älä mäen alla.
  * Ihmistä on autettava silloin, kun avun tarve on suurin.
• Aurinko paistaa, niin hyville kuin pahoillekin.
  * Raamatusta peräisin oleva sananlasku. Hyviä asioita tapahtuu myös niille, jotka eivät noudata hyviä tapoja/lakeja.
• Autuaampi on antaa, kun ottaa.
  * Ihminen on onnellisempi jotain antaessaan kuin saadessaan.
• Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä.
• Ei auta itku markkinoilla.
  * Tapahtuneelle ei voi tehdä mitään.
• Ei haukku haavaa tee, eikä suuret sanat suuta halkaise.
  * Toisten panettelusta ei kannata välittää. Sama kuin sanonta: "Ei haukkuva koira pure."
• Ei helmiä sioille.
  * Ei kannata antaa jotain arvokasta (esim. lahjaa) sellaiselle, joka ei ymmärrä sen (esim. lahjan) arvoa.
• Ei hullulla huolta ole.
• Ei hätä ole tämän näköinen.
• Ei kahta ilman kolmatta.
• Ei kaikki ole kultaa, mikä kiiltää.
• Ei kannata mennä merta edemmäs kalaan.
• Ei ketulta keinot lopu.
  * Kansantaruissa kettua pidettiin ovelana eläimenä. Siksipä ovela ja viisas ihminen keksii kyllä, miten päästä kiperästäkin tilanteesta eteenpäin.
• Ei kissa kiitoksella elä.
  * Pelkkä kiitos ei riitä palkaksi vaivasta. Vähän sama kuin "Työmies on palkkansa ansainnut."
• Ei korppi korpin silmää noki.
  * Katalat ihmiset pitävät toistensa puolta.
• Ei kukaan ole seppä syntyessään.
  * Uuden taidon ja tehtävän eteen tullessa jokainen joutuu ensin opettelemaan, miten tehtävästä selvitään. Taitavaksi opitaan vain alkeet opettelemalla ja kokemusta hankkimalla.
• Ei kukko käskien laula.
  * Toista ihmistä ei saa tekemään jotain haluttua asiaa vastentahtoisesti. Tämän pitää itse haluta tehdä ko. asia.
• Ei kysyvä tieltä eksy.
• Ei köyhänkään suu tuohesta ole.
  * Herkut maistuvat hyvältä myös vähävaraisen suussa, vaikka ei olisi varaa ostaakaan. Tästä on myös versio: "Ei vanhankaan suu tuohesta ole", jossa viitataan siihen, että herkut maistuvat yhtä hyvältä vanhan kuin nuorenkin ihmisen suussa.
• Ei Luoja laiskoja elätä.
  * Jokaisen pitää nähdä vaivaa toimeentulonsa eteen.
• Ei luulo ole tiedon väärti.
• Ei lämmin luita riko.
• Ei makaavan kissan suuhun hiiret juokse.
  * Töitä on tehtävä toimeentulon eteen.
• Ei makeaa mahan täydeltä.
• Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.
  * Nimi kuin nimi on hyvä, jos sen kantaja vaan ei tee tyhmyyksiä ja anna nimelleen huonoa mainetta.
• * Ihmisen ulkonaiset tekijät eivät kerro hänestä kaikkea.
• Ei ole hoppu hyväksi, eikä kiire kunniaksi.
  * Vähän sama kuin sanonta "Ei hosumalla hyvä tule." Huolellinen suunnittelu ja tarkka työ tuottavat paremman tuloksen kuin suinpäin vauhdilla tekeminen.
• Ei ole koiraa karvoihin katsominen.
• Ei oppi ojaan kaada.
  * Opiskelusta on hyötyä.
• Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.
• Ei saa jäädä tuleen makaamaan.
• Ei savua ilman tulta.
• Ei se pelaa joka pelkää.
  * Vähän sama kuin "Rohkea rokan syö" eli epävarmaakin asiaa kannattaa kokeilla, voi onnistuakin.
• Ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan se joka maksaa.
• Ei suuret sanat suuta halkaise.
  * Ihminen voi isotella ja kuvailla suuria, mutta totuus on todennäköisesti jotain muuta.
• Ei tässä olla jäniksen selässä.
  * Ei ole kiirettä. Pielavedellä sanottiin: "Aeka ei ou jänikse selässä".
• Ei vara venettä kaada.
  * Etukäteen varautuminen kannattaa.
• Ei yksi pääsky kesää tee.
  * Jos kerran jonku asia menee hyvin ja oikein, ei se vielä todista, että näin käy joka kerta.
• Eteenpäin elävän mieli.
  * Periksi ei anneta.
• Etiäpäin, sanoi mummo lumessa.
  * Vastuksista huolimatta elämässä on yritettävä eteenpäin, vielä vanhanakin.
• Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
  * Kateuteen viittaava sanonta. Toista haukutaan, kun ollaan tälle jostain kateellisia.
• Haukkuu se koira hyvääkin miestä.
• Herran pelko on viisauden alku.
  *Raamatun kehotus, joka tarkoittaa sitä, että elämässä käy hyvin, kun karttaa pahoja tekoja ja syntiä Jumalaa vastaan. Myöhemmin sanonta on alkanut tarkoittaa myös sitä, että kuuliainen ja nöyrä asenne esimiehiä ja pomoja kohtaa kannattaa - yleensä sanotaan sarkastisessa tarkoituksessa. Ei kannata haastaa riitaa "ylempien" kanssa, vaan työt ja elämä sujuu paremmin, kuin ei haasta heitä  mielipiteillään.
• Huipulla tuulee.
  * Vaativissa tehtävissä tai korkeassa asemassa oma paikka pitää ansaita joka päivä, muutoin voi helposti tulla syrjäytetyksi.
• Hullu se on joka itseään moittii.
• Hulluja on yhdeksää lajia.
• Hyvin uskallettu on puoliksi voitettu.
• Hädässä ystävä tunnetaan.
• Härnää hullua: saat tapansa tietää.
• Hätä keinot keksii.
• Joka aina on korea, ei koskaan ole kaunis.
• Joka kerran keksitään, sitä aina arvellaan.
• Joka on nuorena nopea, se on virkku vanhanakin.
• Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa.
• Joka varastaa neulan, varastaa naulan.
• Jokaisen olisi hyvä tuntea itsensä.
• Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
• Jos minua lapsena hoidetaan, kyllä minut isona muistetaan.
• Jos sinä olet mies merellä, niin minä olen manni mantereella.
• Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi!
• Kaunis ääni mutta ammuvainaan nuotti.
• Kaunistuu kantokin kun kaunistetaan.
• Ken hyvin tekee, paremman edestään löytää.
• Kolikolla on aina kääntöpuolikin.
  * Joka asiassa on kaksi puolta, yleensä jokin hyvä puoli toisaalta huono puolensa.
• Kun koulu loppuu, tulee kesäloma.
• Kun oikein yrittää ja onnistuu tuntuu mukavalta.
• Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.
• Kyllä sokeri sulaa vanhankin suussa.
  * Herkut maistuvat myös ikäihmiselle.
• Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta.
• Käsi kauniin tekeepi, sitä silmä katseleepi; suu sanan hyvän puhuupi, sitä mieli muisteleepi
• Käy viisaskin vipuhun, hullu huhtoopi sivuitse.
• Lopussa kiitos seisoo.
  
• Löytää se sokeakin kana joskus jyvän.
• Löytää se sokeakin kana jyvän.
• Maalla kaatuu, vedessä seisoo, mikä se on?
• Maasta se pieninkin ponnistaa.
• Mennä merta edemmäksi kalaan.
  * Hakea jotain asiaa kaukaa, kun sen olisi voinut löytää läheltäkin
• Meressä vedet suuret, luoteessa säät lumiset.
• Mies makaa, vaatteet valvoo.
• Mikä lapset kasvattaa, sekä vanhan vanhentaa?
• Mikä mielessä, se kielessä.
• Minkä taaksensa jättää, sen edestään löytää.
  * Jos jättää jonkun asian hoitamatta, on se ennen pitkää edessä tehtävänä.
• Mitä useampi kokki sen huonompi soppa.
  * Mitä enemmän tekijöitä jossain asiassa, sen sekavampi lopputulos saadaan aikaan.
• Moni on illalla iloinen, aamulla alakuloinen.
• Muna neuvoo kanaa.
  * Lapsi opettaa vanhempaansa.
• Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.
• Niin monta mieltä kuin on päätä.
• Nuorena on vitsa väännettävä.
• Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus.
• Nättinä korppikin poikaansa pitää.
• Omillaan on hyvä elää.
• On vähäkin tyhjää parempi.
  * Jos ei saa aivan kaikkea, on viisasta osata iloita vähästäkin.
• Onni yksillä, kesä kaikilla.
• Onpa onni orvollakin, sielu vaivaisellakin.
• Oppia ikä kaikki.
• Oraassa oljen alku, varsassa hyvän hevosen.
• Paljon maalla viisaita, kun merellä sattuu vahinko.
• Parempi katsoa kuin katua.
• Parempi katsoa katua, kuin katua, ettei katsonut katua.
• Parempi kilometri väärään, kuin metri vaaraan.
• Parempi laiha sopu, kuin lihava riita.
• Parempi maassa kuin jumalattoman suussa.
• Parempi pyy kädessä kuin kymmenen oksalla.
• Parempi suora sileä kuin ruma ruusattu.
• Parempi yksi näkijä, kuin kuusi kuulijata.
• Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
  * Kun joku, joka puhuu pahaa ihmisestä, mutta on viallinen itsekin.
• Päivä nauraa pimeyden töille, vesi viinan viisaudelle.
• Päivä on pulkassa.
  * Pulkka on puukeppi, johon merkittiin torpparin päivätyöt. Pulkkia oli kaksi, isännälle ja torpparille. Pulkat pantiin vierekkäin ja niihin tehtiin lovet samalle kohdalle. Kun päivä oli pulkassa, päivän työt oli tehty ja merkitty muistiin.
• Raha tulee rahan luo.
• Rahalla saa ja hevosella pääsee.
• Rapatessa roiskuu.
  * Kun tekee kovasti töitä, niin aina voi sattua pientä vahinkoakin. Sama kuin "Tekevälle sattuu".
• Rehellisyys maan perii.
• Rohkea rokan syö.
• Rumat vaatteilla koreilee.
• Saa tyhjän tekemättä, kovan onnen ottamatta.
• Saatu on saalis suurempikin, vähemmälläkin väellä.
• Salama ei iske kahta kertaa samaan paikkaan.
• Sano minulle, kenen kanssa sinä seurustelet, niin minä sanon sinulle, kuka sinä olet.
• Senteissä tuhannen alku.
• Siinä näkijä missä tekijä.
• Siinä paha missä mainitaan.
  * Kun paikalle saapuu joku, josta on juuri puhuttu.
• Siinä varis missä toisetkin linnut.
• Siitä pidetään kestä puhutaan
• Siitä vaan, sanoi Tsaikovski.
  * Ole hyvä vaan, tee mitä meinaat. Tästä on myös versio: Peli jatkuu, sano Tsaikovski.
• Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
• Sitä puuta puskeminen, johon on kiinni kytkettynä.
• Sokea rampaa taluttaa.
  * Kun sanojan mielestä kaksi osaamatonta ovat tekemässä jotakin.
  
• Suuria kaloja kannattaa pyytää, vaikkei niitä saisikaan.
• Terve sairasta kantaa.
• Tulee häiriö hyvälle, viisaallekin vahinko.
• Tupakasta tuskan saa, pakon piipun polttamisesta.
• Tyhjästä on paha nyhjäistä.
• Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
  * Ne ovat äänessä eniten, joilla ei ole viisasta sanottavaa.
• Tyhmä on aina tyytymätön, sillä on puutos puuttumaton.
• Tyvestä puuhun noustaan.
  * Asiat kannattaa tehdä tietyssä järjestyksessä/ alkeista aloitetaan.
• Työ tekijäänsä neuvoo.
  * Opiskelut sikseen, kyllä tekemälläkin oppii.
• Vahinko ei tule kello kaulassa.
  * Eteen tulevasta vahingosta ei varoiteta etukäteen.
• Vahinko tulee viisaallekin.
• Vakka kantensa valitsee.
  * Kaksi ihmistä sopivat hyvin yhteen.
• Valheella on lyhyet jäljet.
  * Valheesta jää yleensä kiinni.
  
• Vamma varpaassa, kipu keskellä sydäntä.
• Vanha suola janottaa.
  * Joku on ihastunut ihmiseen, jonka kanssa on seurustellut ennenkin.
  
• Vanhassa vara parempi.
• Varas luulee kaikkia varkaaksi.
• Vie sika Saksaan, tuo sika Saksasta. Sika sika kumminkin on.
• Viimeiseksi jääminen ei ole mukavaa.
• Ylpeys käy lankeemuksen edellä.
  * Ylpeälle ihmiselle käy lopulta nolosti.
  
• Ylpeä saa olla muttei ilkeä.
• Älä hullua yllytä.
• Älä mene uimaan uhalla, vetoa lyöden vesille.
• Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa.
  * Ei kannata innostua asiasta, ennen kuin ollaan varmemmalla pohjalla.
• Älä sorra sorrettua, särje särjetyn sydäntä.
• Älä usko juopunutta, juopunut valehteleepi.
• Älä välitä, ei Villekään välittänyt.

Lähteenä on käytetty Wikiquote-palvelua. Sieltä löydät lisää sananlaskuja ja tiedon, miltä seudulta sanonta on peräisin. Suurin osa tiedoista on Kansanrunousarkistosta. Tämän sivun sanontojen selitykset ovat omiani (Tassu Sinervo).